Tässäpä vastaus toivepostaukseen, laitelkaahan muutkin bloggaajat omista jouluistanne juttua :)
Kun olin lapsi, jouluna oli aina paljon lunta ja pakkasta. Aamulla ei jännitykseltä malttanut nukkua pitkään, varsinkin kun nenään hiipi yöllä leivinuunissa kypsyneen kinkun tuoksu. Aamupalaksi tarjottiin perinteisesti riisipuuroa ja sekametelisoppaa. Mantelia meillä ei puurosta löytynyt, yleensä aattoaamuna alettiin katselemaan kaappeja ja kokonaisia manteleita ei löytynyt. Sellaiset mantelilastut ei mahtaisi oikein löytyä ;)
Kuusi oli sulanut pari päivää kellarissa ja aattoaamuna se kannettiin sisälle. Voi sitä riemua, kun vanhat joulukoristeet sai taas kaivella laatikoista ja asetella kuusen oksille. Iskä laittoi tähden kuusen latvaan. Pahvitontut löysivät tiensä taas ikkunoihin ja nauhat yläkerran portaitten kaiteisiin.
Sitten telkkarista alkoi lumiukko joka oli aina pakko katsoa. Jouluna täytyi myös edes kävästä ulkona. Jos pakkasta oli paljon, ulkoilu rajoittui lähinnä kynttilöiden viemiseen lyhtyihin ja siementen viemiseen linnuille. Lauhemmalla kelillä ulkoiltiin enemmän.
Muutama vuosi sitten oli tosi kylmä aatto ja silloinen koiruus varasti lintulaudalta leivän. |
Sulateltuamme lämmitimme saunan ja peseydyimme. Monesti sattui niin, että äitillä oli töitä iltaan asti, joten tontut jättivät lahjat vasta myöhään illalla. Silloin kun olimme pienempiä, kävipä meillä muutamana vuonna itse pukkikin! Siinä riittikin illaksi puuhaa, kun availtiin paketteja ja ihailtiin mitä kaikkea sieltä taas paljastuu. Sitten vielä yöpalaa ja nukkumaan onnellisin.
Koko päivän joululaulut raikuivat ja kaikilla oli hyvä mieli :)
Kuvat on nyt melko tuoreita, koska ennenvanhaan ei tietenkään ollut digikameroita ja kaikki kuvat on teetetty. En nyt niitä ruvennut kuitenkaan skannailemaan koneelle, niin näillä mennään :)
-tiina-
Ihana, perinteinen joulu teillä :)
VastaaPoistaIhana postaus! Kiitos tästä :)
VastaaPoistaYlläolevaa mukaillen, ihanan perinteinen ja tunnelma tuntuu lukiessakin lämpimältä :)